Synttärihumua!

 Kuvia viikonlopun tunnelmista. Synttäreitä vieteltiin, kuusi ja kaksi vuotiaat poikamme pääsivät puhaltamaan kynttilät sammuksiin. Sanomattakin selvää, että aika on kulunut jälleen supernopeasti. Eihän siitä kauaa ole kummankaan syntymästä. Näin se vaan menee, aikaa ei voi pysäyttää!

 Mukavat synttärit vietettiin, menoa ja meininkiä riitti, melusta puhumattakaan. Kaikki pojat leikkivät sulassa sovussa ja yksi pieni tyttökin pääse osalliseksi synttärihumusta!

Sunnuntaina pidettiin sitten rääppiäiset, vielä muutaman vieraan käydessä tervehtimässä synttärisankareita. Ja auringonpaisteestakin pääsin nauttimaan, ihanaa kevättä ilmassa jo!

Torinrannassa

Eilen kävimme keskimmäisen poikani kanssa ensin elokuvissa katsomassa Big hero kutosen . Elokuvan loputtua kävelimme torinrantaan, ja siellä menimme pannukakku talolle syömään, no mitkä muutkaan kuin pannukakut. 
Mukavan helppoa kuin oli vaan yksi lapsi huolehdittavana ja lisäksi hän sai vielä erityistä huomiota. Muutenkin tuo keskimmäisen ”rooli” on perheessä aika vaativa, vanhin saa huomiota sillä, että on jo lähes aikuisen tasolle kommunikaatio kyvyiltään ja nuorimmainen on sitten niin pieni vielä, joka tarvitsee paljon apua ja huomiota.

Ai, että oli hyviä pannareita, tylsästi otin mansikoilla ja kermavaahdolla, listalla olisi ollut vaihtoehtoja vaikka millä mitalla. Pannukakkuja saa myös suolaisilla täytteillä, joskus täytyy kokeilla sellaista.

Torinrannassa on näitä vanhoja aittoja, osassa näistä on myös liikkeitä, ainakin käsityö ja sisustuskauppa löytyy. En olekaan käynyt näissä pitkiin aikoihin, kauppojen ollessa auki, tilanne täytynee korjata ensi tilassa.

Missä blogi?

Tässä aamulla herätessäni liian aikaisin, pohdin blogiani ja sitä, kun eilen liitin sen google+:aan. Joka ei sitten vastanutkaan odotuksia, niinpä poistin sen plussan kännykällä (hyvä minä), sen jälkeen menin katsomaan blogiani, hetken aikaa jo luulin, että blogi on myös poistunut, voi apua!

Onneksi ei näin sitten käynytkään. Olisi täytynyt aloittaa kaikki alusta. Tästä huomasin kuinka tärkeä tästä blogista on tullut minulle. Vaikka postaus tahtini on moniin muihin blogeihin verrattuna hidas, blogistani on tullut yksi tärkeä osa elämääni, henkireikä. Tätä kirjoittamalla saan ainakin hetken aikaa itselleni ja omille ajatuksille. Tämä on ihan minun oma juttuni. Ja mikä ihaninta blogiani myös luetaan,  se, jos mikä on tärkeintä!

Pidän tästä blogistani juuri tällaisena kotikutoisena, kuvat eivät ole mitään priimaa, tekstistä puhumattakaan, liika siloittelu ei ole tässä tärkeintä, vaan tunnelma ja oma fiilis, toivottavasti edes hitusen välittyy sinne ruudun toiselle puolelle. Ihanaa sunnutaita!

kuva:pinterest


Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Tervehdys!
Tämän talven vaate himotuksiin on kuulunut tällainen löysällä poolokauluksella oleva paita sekä viittatyyppinen yläosa. Tästä neuleesta löytyy ne molemmat, kätevää, eikö totta? Lisäksi väri on myös kiva. Nyt kylläkin saa tulla stoppi, tälle harmaalle värille, nimittäin vaatekaappini näytää tätä nykyä aika harmaan sävyiseltä.
Paita Lindex, farkut only, kengät tamaris

Jalassa joululahjaksi saadut nilkkurit, postausta tulossa näistä myöhemmin…

Nyt täytyy kiirehtiä hakemaan pallerot päivähoidosta.

Mukavaa torstain jatkoa!

Tällä viikolla

Pieni rauhallinen hetki keskellä päivää. Melkein yksin kotona, nuorimmainen nukkumassa, toivotaan, että unta riittää sen verran, että saan pikaisesti naputeltua postauksen.

Tällä viikolla on ollut vähän muutoksia meidän elämässä, nimittäin alle kouluikäiset pojat on aloittanut päivähoidon, tästä se lähtee. Muutamia itkuisia hyvästejä takana, mutta myös muutamia iloisia jälleen näkemisiä.

Lunta on tullut lähes jokapäivä, alkaako jo riittämään?

Tälläiseen naistenlehden tekstiin törmäsin kampaajalla istuessani. Muutamalta eri ikäiseltä naiselta oli kysytty, ulkonäköön liittyen; mihin olet itsessäsi tyytyväinen? Yksi naisista oli vastannut näin. Tästä aion ottaa oppia…

Flunssaisen joulun jälkeen olen päässyt aloittelemaan liikunnatkin, yes!

Talvista asua

Kuvia viime viikkoisesta pakkaspäivän asusta. Nyt jo lähes nollakeli täällä Oulussa. Mutta kylmenevää vielä edessä, joten siinä mielessä ajankohtainen asu..

Takki Luhta, pipo ja villapaita H&M, housut esprit.

Uusi vuosikin lähti käyntiin, hieman väsyneissä merkkeissä, ei mitään kaameaa kankkusta, vaan flunssa vaivaa edelleen, nyt lisäksi sain silmätulehduksen, joten olo vähemmän hehkeä punaisine silmineen. Mutta onneksi lääkitys tähänkin vaivaa kunnossa, joten eiköhän tämä vaiva ole kohta selätetty. 
Jännää, mitähän tämä vuosi tuo tullessaan… 

Happy New Year!

Mukava vuosi takana, päällimäisenä vuodesta nousee mieleen;

 vanhimman pojan rippijuhlat kesällä ja oma töihin paluu mammaloman jälkeen.


Omat nelikymppiset, joita vietimme mieheni kanssa Barcelonassa. Synttäreitä vietin elokuussa, ilman mitään sen kummempia juhlia. Täytyy tunnustaa, että synttäriviikko kului aikamoisessa ikäkriiseilyssä. Jonkinlainen ”tilinpäätös” tässä vaiheessa,  mitä on tullut tehtyä tähän mennessä ja mitä suunnitelmia tulevaisuuteen.  


Uskomattoman kaunis ja lämmin kesä


Mitä olen oppinut tänä vuonna; 
Ole armollinen itsellesi (eli minulle). Epäonnistuminen ja mokailu kuuluu elämään ja virheistä oppii, jos ei opi, niin ei sitten;) Älä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa omaan elämään. Olen vihdoin oppinut myös sen, ettei kaikkia ihmisiä tarvitse miellyttää, eikä se ole edes mahdollista. Epätäydellisyys tekee ihmisistä mielenkiintoisempia. 
(silitysraudalle ois käyttöä näköjään;))
Eikä mitään lupauksia uudelle vuodella!
Hyvää Uutta Vuotta!

Kuvia Joulun ajalta

Oikeat unelma säät jouluna, niin kaunis auringonlasku.
Legojen kasaamista.

Anopin virittelemät jouluvalot

Kotipaikkani pihalta, ihan pimeää vain taivaalla loistaa puolikuu.

Valkoisia ruusuja joulupöydässä

Joulunpyhät takana päin. Joulu vietetty perinteisin menoin syöty hyvin ja laiskoteltu oikein olan takaa. Lahjoja aukaistu ja niillä leikitty. Nuorimmainen sairasti oikeastaan koko joulun, kolme kertaa käytiin lääkärissäkin, kunnes eilen saatiin antibiootti lääkityksen ja hän lähti tervehtymään. Joulupukin vierailessa aattona, olin nuorimmaisen kanssa päivystyksessä. Onneksi siellä ei mennyt kuin pari tuntia ja ehdittiin hyvin vielä viettää aattoa.

Kaikesta huolimatta ihana joulun aika jälleen kerran. Hieman mietitytti tuo pienimmäisen sairastelu ja ajatus siitä kuinka ihanaa on kun on terveet lapset. Miten paljon elämässä on kaikkea hyvää ja miten tyytyväinen saa olla tästä kaikesta.

Yksi yö Jouluun on…

Yksi yö enää jouluun. Tämä päivä on mennyt hoitaessa pienintä toipilasta, kuumetta ja flunssaa. Joten joulu saa tulla ihan itsestään ja toivotaan, että huomenna olisi pienimmäinenkin terveempi.

 Aatto aamu käynnistyy meillä riisipuuron keitolla ja sitä syödään aamupalana tietenkin luumusopan  kera, ihan parasta. Joulupöydästä löytyy perinteisiä herkkuja laatikoista salaatteihin, kinkun lisäksi paistetaan tänä jouluna myös maalaiskanaa. Ai, että kunpa pian pääsisi jo joulupöytään. Huominen menee varmastikin aikalailla pukkia odotellessa, meidän keskimmäinen ei malta olla joka välissä kysymättä milloin se pukki tulee, heh. Joulupäivänä menemme mummulaan, jos vaan pienimmäinen on tervehtynyt.

Onneksi tulee valkoinen joulu 🙂

Ihanaa Joulun aikaa sinulle!

Tartan huivi

Aikaisemmin en ole juurikaan välittänyt tuosta tartan kuviosta, mutta nyt kun olen nähnyt sitä milloin missäkin, olen alkanut pitämään siitä. Niinpä ostin tartan huivin itsellenikin kaulaani lämmittämään. Huivi on sopivan kokoinen tälle kuviolle, toinen voisi olla hame, jonka yhdistäisin yksivärisen paidan kanssa.

huivi Gant

Vielä viikko jouluun. ❤ 
Mukavaa keskiviikkoa!