Piirakka omista omenoista

Meillä on kaksi omenapuuta pihalla, toinen on koristeomenapuu, joka tekee ihan pikkuruisia omenoita, joita ei voi syödä. Toinen on rautatieomenapuu, jokayllätti  meidät kohtalaisella sadolla. Monta kertaa  on näyttänyt siltä, että se kuolee, koska se on istutettu hieman liian märälle paikalla. Mutta kerran leikattuamme puun syksyllä, teki se heti keväällä kukkia ja syksymmällä muutaman omenan. Olemme toistaneet leikkaamisen muutamana vuotena, on kukkia tullut aina sen jälkeen. Tälläista mutu tuntumalla tehtyä omenapuu  hoitoa.
Aikaisemmin en ole edes ajatellut, että se tuottaisi satoa ja varsinkaan sitä, että omenoita voisi syödä. No, täytyy myöntää, että aika kirpsakoita tapauksia nämä meidän omenat ovat. Mutta vanhin poikamme syö niitä mielellään ja kehuu jopa hyviksi. 
Eilen sitten kehotin mieheni ja keskimmäisen keräämään omenat puusta ja aloin tekemään piirakkataikinaa. Tulipas siitä maistuvaa piirakkaa ja tenavatkin tykkäsivät, extraa toi varmastikin juuri itsekasvatetut omenat.
Piirakan ohje löytyy täältä. Pieniä muutoksia tein reseptiin, laiton maidon tilalle creme vanillaa  ja kanelin sijasta käytin kaurahiutaleita ja ruskeaa sokeria sirottelin päälle.

Arvata saattaa, että tälle karvakuonolle maistui myös piirakka! ;-D

Ihanaa viikonloppua teille!

Kevyttä höpinää

Oho, nyt tulee jo kolmas postaus ihan peräjälkeen. Hyvä minä, yhtäkkiä olen saanut kuin taikaiskusta uutta intoa blogin pitämiseen. Vaikka intoa olisi kyllä ollut, mutta ei oikein sellaista sopivaa rakoa milloin ehtisin tänne kirjoittaa.

Pikkuhiljaa olen ajatellut laittaa ulos joitain syksyisiä elementtejä, nyt saimme nuorimmaisen kanssa ainakin tuotua lyhdyn oven  pieleen. Jossain vaiheessa voisin laitella syksyisiä kasveja kuten nyt esimerkiksi kanervia ruukkuun ja kantaa ne terassille.

Viime viikolla ostin tällaisen kevyttäkin kevyemmän toppiksen, joka on juuri sopiva syksyyn, ehkä päivällä vielä liian kuuma, mutta kylmeneviin iltoihin aivan omiaan. Keväällä pistin merkille, että ihmisillä on tosi paljon juuri tällaisia kevyttoppiksia nyt päällä. Ihan kivan näköisiä, mutta vielä enemmä ihastuin takissa siihen kuinka kevyt ja supermukava se on päällä. Tästä taisi tulla kertaheitolla lempitakkini.

Vielä tarkenee juoda kahvit terassilla, ainakin maanantaina aurinko paistoi aamupäivästä lämpimästi. Nyt syksyn tullen aion lisätä liikuntaa, salilla käynnin lisäksi ajattelin enemmän harrastaa ulkona liikkumista. Mikäs sen hienompaa kuin kauniissa syyssäässä käveleminen.

Mitäs teidän syksyyn kuuluu? Oletteko jo laittaneet syksyjuttuja ulos?

Keskiviikon kuulumiset

Aurinkoista lokakuuta! Aurinko paistaa, mutta silti saa jo palella hiekkalaatikon reunalla. Tänä syksynä on ollut vaikea ymmärtää kesän loppumista, koska oli tosi kauan lämmintä vielä syyskuussakin.

  

Tänään menen katsastamaan hullujen päivien tarjonnan. Olen käynyt siellä varmaan joka ikinen kerta, enkä ole ikinä ehtinyt saada mitään tarjous tuotteita (jos pusuja ei lasketa). Tällä kertaa aion ostaa lähinnä shampoota ja muuta kosmetiikkaa, jos ei ole pitkiä jonoja. Pääsen myöskin ilman lapsia kaverin kanssa, joten siinä on jo hupia tarpeeksi:)

Ihanaa päivää!