Piparkakkuja ja kuusipuuta

Joulukuu tuntuu menevän ihan hurjaa vauhtia, aatto on täällä ihan pian. Kovasti pitäisi olla jo ostamassa lahjoja ja suunnitella joulun ruokia. Minulla on vähän sellainen hidas syttyminen tähän joulunaikaan ja oikeastaan joulu tulee aina vähän yllättäen.  Useast on joidenkin lahjojen ostaminen jäänyt  aatto aamulle, toisaalta silloin ei ainakaan ole enää kaupoissa ruuhkaa.

Voi kunpa osaisi ajoissa joulutouhut  valmiiksi, ettei  jättäisi kaikkea viimeiselle viikolle. Jotenkin aina ajattelee, että kyllä tässä vielä ehtii. Ja odotan inspiraatiota ehkä liian kauan. Tänä vuonna voisikin yrittää sytyttää inspiraatiota, niin että järjestelmällisesti aloittaisi joulun järjestelyn, ostaisi lahjat ajoissa, tekisi ruuat hyvissä ajoin ja sitä rataa.

Tänään saimme kuitenkin leivottua pipareita, jotka tuskin säilyvät jouluun asti.
Tänä jouluna kuusen laitto on hieman haasteellisempaa johtuen meidän nuorimmaisesta. Hän suuntaa  todennäköisesti kuusen luokse ja mahdollisesti kaataa sen. Niinpä olemmekin miettineet pienempää kuusta, joka olisi korissa, niin ettei siihen pääse ainakaan lattialta käsiksi. Tai kuusen voisi laittaa pöydälle, niin kuin teimme aiemmin keskimmäisen ollessa vauva. Joskus meillä on kuusi kaatunutkin, tosin kaataja oli meidän pentukoira, ja kuusikin taisi olla sen verran vino, että kaatui helposti.
 Olisko teillä ideoita, miten kuusen voisi laittaa vauva perheessä?

Asua ja viikonloppua

Tällä viikolla saatiin vihdoin lunta tänne Ouluun. Nyt on maisemat niin kauniin valkoiset ja pikku pakkasta. Tälläisena saisi pysyä. 
 Perjantaina vietettiin työpaikan pikkujoulua, jonne parin mammalomalla olevien työkavereiden kanssa menimme vähän niinkuin kutsumatta. Hauska ilta oli ja mukava oli nähdä työkavereita. 
Tässä asua sunnuntailta. Vuosi sittten osti tämän takin, silloin kun olin raskaana (tosi fiksua;). Malli on mielestäni minulle ehkä hieman leveä
Lumen tultua on kaivettava esille talviurheiluvälineet;)

Kävimme sunnutaina kaupungilla ihmettelemässä joulun tunnelmaa. Keskimmäinen halusi käydä lelukaupassa vähän katselemassa, voitte varmaan arvata, että itkun kanssa piti lähteä pois, kun hän olisi tarvinnut kokonaisen hyllyllisen traktoreita, kauhakuormaajia ja mitä vielä.

 Stockmannin näyteikkunoissa oli tänä vuonna lähinnä tälläisiä pikku jyrsijöitä, ihan kiva:)

Eilen illalla  mietin, mitä voisi tälläinen viisi henkinen perhe tehdä yhdessä tai missä käydä. Olisiko ehdotuksia? Meillä on lapset vanhin kohta 14, keskimmäinen muutaman kuukauden päästä 5 vuotta ja nuorimmainen reilu 9 kuukauden ikäinen.  
Mukavaa alkavaa viikkoa!

Lenkillä rannassa

Marraskuista lauantaita! Olimme poikien kanssa oikein reippaana tänään. Lähdettiin ”jo” kymmeneltä käymään lenkillä läheisellä rannalla. Liian vähän vaatetta oli ainakin minulla. Ei marraskuussa tarkene enää ohuilla nahkahanskoilla ja talvitakki saisi olla päällä.
 
 
 
Koko viikko on ollut oikeastaan yhtä arjen pyörittämistä. Mieheni on ollut nyt kaksi viikkoa iltavuorossa ja nyt lauantaina vielä ylitöissä. Kaiken kaikkiaan  aika työläs viikko, mutta kuitenkin ollaan hyvin selvitty.
 
 
 
 
Päivän paras asuste
 
 
 Vanhin poikamme teki saunan pukutilaan ”halloween huoneen”. Huoneen on tarkoitus olla yllätys keskimmäiselle, kun he menevät saunomaan:)
 

Hauskaa lauantai iltaa!

Nukuttaako?

Mihin ne unet ovat oikein kadonneet? Meillä herätään vieläkin yöllä oikeastaan useamman kerran nuorimmaisen touhuiluun yöllä. Vaikka hän on jo 8 kuukauden ikäinen, otan hänet viereen ja annan maitoa. Jos hyvä tuuri käy, riittää hänelle pelkkä tutti:) Sen jälkeen kun poika on syönyt, ovat omat unet kadonneet? Aika rasittavaa. Siinä sitten yön pitkinä tunteina,  mietin niitä  näitä, joskus suunnittelen innolla seuraavaa päivää, pohdin tekemättömiä asioita tai lasten asioita. Voi tätä naisen elämää, pitäisi varmaan ottaa välillä vähän rennommin, ei tarvitsisi olla aina niin tilanteen tasalla.

 
Aikani mietiskeltyä, nukahdan ja kohta melkein herään, kun nuorimmainen pomppaa ylös kello kuusi, tästä alkaa päivän touhut. Tänään oli juuri sellainen aamu. Tulimme pojan kanssa alas aamupuurolle, mutta hän  vaikuttikin hetken päästä väsyneeltä. Ei muuta kuin uudestaan nukuttamaan häntä, siinä touhussa jäi kahvinkeitin päälle. Kun poika nukahti ajattelin, että käyn sammuttamassa keittimen ja menen takaisin höyhensaarille.  Mitä vielä, kello näytti olevan jo melkein kahdeksan, eikä vanhin poikani ollut herännyt, vaikka kouluun meno oli jo kahdeksaksi. Huokaus; siispä poikaa herättämään ja jos vielä pääsisin hetkeksi levähtämään, niin ah ihanuutta.
 
 
 No arvaatte varmaan eihän niistä lisäunista mitään tullut, kun keskimmäinen poikani jo kömpi sängystä ylös ”äiti minulla on ollut sua, niin ikävä”. Mitäpä siinä, keität uudet kahvit ja syöt aamupalat ja aloitat päivän. Nukutaan sitten ensi yönä:)
 
 
kuvat: pinterest
 
Mukavaa päivää!

Pyöräilyä Hupisaarilla

Tänään taas kaunis syyssää täällä Oulussa. Aurinko paistoi ja ilmassa kirpeää syksyn tuntua. Syksy on mielestäni hieman haikeaa aikaa, kun tajuaa kesän olevan ohi ja kohta alkaa pimeä, pitkä talvi.

Kävimme vanhimman poikani kanssa pyöräilemässä hupisaarilla. Hupisaaret on Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva iso rehevä puisto, jossa on kivoja sorateitä, pieniä lampia, puroja ja lukuisia valkoisia puusiltoja. Idylllinen ulkoilupaikka, jossa ihmiset varsinkin kesäisin viettävät aikaa.

 
Valkoisia puusiltoja, no ainakin valkoinen oli tämä silta;)
 
Kauniita istutuksia ja paljon penkkejä, joissa voi välillä istahtaa ihastelemaan
 hupisaarten tunnelmaa.
 
 
Haaveiden tie
 
Vielä muutamia ruusunkukkia.
 
 
 
Nälkähän siinä pyöräilessä tuli, ei muuta kuin välillä kebabille:)
 
Olipas meillä mukava pyöräretki. Laatuaikaa vanhimman pojan kanssa:)
 
Ihanaa alkavaa viikkoa!

Äitinä olemisen sietämätön keveys

Moi vaan!

Miten onnistuu äidiltä bloggaus? Tai mikä tahansa aikaa vaativa toimenpide? No ei oikein mitenkään;) Tuttua varmaan meille jokaiselle äidille, jos yrität hetken aikaa tehdä jotain, no vaikka surffailla netissä etsimässä uusia kenkiä, vaatteita edes lastenvaatteiden shoppailu ei onnistu;D Miten saat itselle aamulla ulkovaatteet päälle, kun vauva itkee vaunun kopassa ja keskimmäinen etsii lapasia ja kiukuttelee milloin mistäkin asiasta. Taas ollaan myöhässä.

Äitinä oleminen kasvattaa ainakin kärsivällisyyttä isolla K:lla, (tietysti myös hauista, jos kannat alle yksivuotiasta)

Organisointikyky ja ahkeruus olisi tervetulleita tänne, varsinkin juuri ahkeruus. Kun vauva nukkuu olisi mahdollista järjestellä ja siivota jne. useasti aika menee kuitenkin joihinkin kivoihin omiin juttuihin. Toisaalta mielestäni on tärkeää meille äideille saada sitä omaa aikaa edes hetken päivässä, jaksaa sitten paremmin arjen moni muotoisuutta. Olkoot sitten vähän sekaista ja sekavaa, etsitään sitten aamulla kiireessä ne lapaset;)

Nuorimmaisella riittää touhua
 
 
Pieni kaivurimies

 

Mammaloma

Moikka!

Tällä hetkellä olen tosiaan vanhempainvapaalla (mammalomalla), joka kestää vielä reilun kuukauden. Sen jälkeen en vielä palaa töihin, vaan jään vielä muutamaksi kuukaudeksi hoitovapaalle. Lomani on mennyt aivan hurjaa vauhtia.Vaikka loman alkaessa tuntuu, että varsinkin juuri mammaloma kestää ja kestää.

Mammaloma on ainakin naisille hyvää aikaa vähän pohdiskella elämää ja esimerkiksi työjuttuja. Silloin on aikaa enemmän keskittyä itseensä siinä vauvanhoidon ohella, varsinkin kun on selvinnyt vauvan kanssa alkutaipaleen ja silloin kun arki alkaa hieman helpottaa ja rytmi löytyä.

Tämä on kohdallani jo kolmas äitiysloma, kahdella viimeisellä lomallani olen miettinyt työkuvioita vähän uusiksi, mutta kertaakaan en ole uskaltanut tehdä mitään. Muutenkin on perheellisenä vaikea tehdä mitään kovin radikaalia, kun on talolainaa ja sun muuta elämään liittyvää rahallista menoa.

Kiinnostuksen kohteita ja suunnitelmia kyllä löytyy, mutta missä se rohkeus luuraa?

kuva pinterest