Pikku-party asua

Eilen illalla oli pienet partyt. Hauskaa oli, hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa. Kivaa jutustelua, vähän viiniä ja siideriä. Sitten kotiin jo hyvissä ajoin, eli puoli yhdeltätoista.  Näinpä se on nykyään mennytkin, bileistä kotiin hyvissä ajoin. Eipä ainakaan aamulla väsytä, ainakaan kovin paljoa.

Asua eiliseltä; valkoista ja tummansinistä. Mielestäni raikas väriyhdistelmä. Tummansininen mielestäni lempeämpi kuin musta. Yksinkertaisella asulla mentiin. Ensin mietin laittavani korkkarit, mukavuus kuitenkin voitti ja laitoin saappaat jalkaan.

 Nuorimmainen ei vielä ihan täysin parantunut. Kuumetta ei kuitenkaan enää. Väsymys ja ruokahaluttomuus vaivana. Onneksi kuitenkin maito maistuu.

Tämän illan suunnitelmissa saunomista, tortilloilla herkuttelua ja tietenkin putouksen katsomista. Löytyykö sieltä ruudun takaa muita putousfaneja? Kuka hahmo on suosikkisi?

Hyvää Ystävänpäivää!

Hyvää Ystävänpäivää!

Täällä vietetään ystävänpäivää kuumeisissa ja väsyneissä merkeissä. Nuorimmaiselle nousi kuume yöllä luultavasti eilisen rokotusten jälkeen. Kuumetta hänellä oli jo keskiviikkona ja torstaina, eilen ei ollu, niinpä neuvolassa oltiin sitä mieltä, että rokotuksen voi antaa. Toivotaan pikaista paranemista hänelle!

Ystävänpäivä ajatuksia ystävistä. Ystävät ovat elämän suola. Kaikki ystävät ovat tärkeitä. Ole ystävä toiselle, silloin kun hän sitä tarvitsee. Ole ystävä myös silloin, kun ystävä on onnellinen ja iloinen. Älä anna kateuden pilata ystävyyttä, koska koskaan et tiedä koko totuutta. Ystävät voivat olla keskenään eri-ikäisiä, ystävyyttä voi syntyä samanlaisessa elämäntilanteessa oleville, ystävyys voi lakastua tilanteiden muuttuessa. Ystävyyttä pitää vaalia. Lasten ystävyys on aidoimmillaan. Aikuisena ystävyyden tiellä voi olla liikaa ennakkoluuloja. Ystävä ei petä, ystävä on rehellinen.  Este ystävyydelle ei voi olla sukupuolisuuntaituneisuus. Varakkuus tai varattomuus ei voi olla este ystävyydelle, koulutustausta tai ammatti ei myöskään. Sairaus ei voi olla este ystävyydelle. Kunnioita ystävää, älä väheksy häntä. Ystävää ei voi hylätä. Suutu ystävälle ja anna anteeksi. Ystävien kanssa on hauskaa. Ystävä piristää. Ystävä tukee ja innostaa. Ystävä hyväksyy sinut sellaisena kuin olet, vaikka muuttuisit. Ystävyys voi olla vaikeaa, välillä myös helppoa.

Vielä kerran synttäreitä

 Viikonloppu vierähti aikalailla poikien synttäreiden merkeissä. Mukavat synttärit kaikenkaikkiaan. Eilen tuli sitten lievämuotoinen synttärien loppumisesta johtuva pudotus;) vähän niinkuin takki tyhjänä. Tavoite saavutettu ja nyt voi palata jälleen tavallisen arkeen.

Herkuttelu viikonlopun jälkeen ,tekee mieli jälleen palata terveellisempien elämäntapojen pariin. Huomenna aamulla ainakin tiedossa spinningia ja body pumppia.

1 ja 5

Synttäriteemalla jatketaan tälläkin viikolla. Keskiviikkona keskimmäinen täytti hurjat 5 vuotta ja tänään nuorimmainen täyttää vuoden.

Vuosi on vierähtänyt todella nopeasti. Monenlaista kasvunpaikkaa jälleen minulle itselle ja kolmen lapsen äidin identiteetin hakemista on ollut. Viimeisin raskaus ja äidiksi tuleminen kolmatta kertaa on ollut ehkä kaikista ristiriitaisinta aikaa, osittain luultavasti neljänkympin kriisiä myöskin tässä mukana. Naisillahan näitä kriisejä tunnetustikin riittää. 😉
Kaikesta huolimatta en voisi olla kiitollisempi. Oikeastaan minulla on ollut aina mielessä, että haluan kolme lasta. Kolme  on just hyvä. Kaikki poikia, mikä sekin on hyvä, onpahan heistä aikuisenakin ehkä enemmän kaveria keskenään.

Äitinä olemisessa  mielestäni ehkä tärkeintä on juuri rutiinit, ainakin arkielämän kannalta. Tärkeintä, että lapsilla on turvallinen ympäristö, säännölliset ruoka-ajat ja nukkumiset jne. Arjen pyörittämisessä säännöllisyys taitaa olla kaiken a ja o. En ole luoteeltani kovinkaan järjestelmällinen, mutta olen mielestäni onnistunut riittävällä tasolla toteutumaan nämä kaikki.  Tämä kaikki voi kuulostaa aika tylsältä, mutta sellaista pienten lasten vanhempien elämä oikeastaan on. Sehän taitaakin on juuri parasta, säännöllinen elämä. Onnistuu niin, että oman elämän perusasiat ovat suhteellisen kunnossa.

Mummoja ja pappoja

Alkuviikosta luin iltasanomien lööpin, jossa oli luki; vanhus jäi puristuksiin, roikkui ehkä koko yön kätensä varassa. Kauhea uutinen! Mieleeni tuli muunmuassa sellainen asia, että aika vähän puhutaan vanhuksista ja heidän asioistaan. Vanhustenhuolto on mennyt takapakkia kaikenlaisten säästöjen seurauksena. Tälläinen tuntuma minulla on tästä asiasta, vaikka asiaan en olekaan perehtynyt.

Ajattelinkin laittaa kuvia vanhuksista, vaihteeksi, koska minusta kaikkia vanhuksia pitäisi kunnioittaa enemmän.

Toivon enemmän mummojen ja pappojen näkyvyyttä tässä maailmassa. 🙂

kuvat: pinterest

Paniikkia, ei paniikkia

Tänään keskiviikkona olen pitkästä aikaa rauhallisella mielellä. Aamulla ehdittiin ajoissa keskimmäisen kerhoon, ei ollut mitään kiirettä. Nuorimmainen antoi pukea vaatteet kiltisti ja nukahti samantien päästyään vaunuihin nukkumaan. Keskimmäinen puki reippaasti, söi reippaasti. Kertakaikkiaan loistava päivän aloitus. Tällaisia aamuja lisää.

Ajatella kuinka monesti aamuisin on kiire ja päivä lähtee käyntiin sekavassa mielentilassa. Lapset kiukuttelee kaikki on hukassa, mikset laittanut illalla kaikkea valmiiksi. Töihin mennessä on tiellä jos jonkinmoisia ”törttöjä” :D, jotka ovat juuri sinun tiellä. Sellaisina aamuina haluaisi olla vaan kaikessa rauhassa, eikä haluaisi poistua kotoa mihinkään.

Sitten kun pääset töihin, voi joku mukava työkaveri ystävälisellä käytöksellä tai avuliaisuudella saada pois mielestä nämä aamuiset paniikin täyteiset hetket. Huomaat, että pahatuuli on kuin pyyhkäisty pois. Tässäpä terveiset sinne työpaikoille, olkaa ystävällisiä työkavereille (tietty kaikille muillekin), sillä voi pelastaa toisen päivän.

Ajatukset karkailevat tuontuostakin työkuvioihin, koska sinne on palattava taas maaliskuun alusta. Olenhan ollut kotona reilun vuoden Odotan töihin paluuta aika innoissani, toisaalta  minua pakkaa jännittämään aika tavalla. Unettomia öitä varmasti luvassa ennen töiden aloittamista. ;D

Synttäreitä

Suloista sunnuntaita!

Eilen käytiin kummipoikamme 18-vuotis synttäreillä. Nuori mies hänestä oli tullut, hetkihän siitä vain on kun hän syntyi, niin ne vuodet vierii, tuntuu ettei itse oikein pysy mukana. Sellaista on elämä tuntuu kuin aika kuluisi aina vaan nopeampaa.

Ensi viikolla meilläkin vietetään synttäreitä, keskimmäinen täyttää jo viisi vuotta ja nuorimmainen vuoden. Aika mukava näin vanhempien kannalta on, että synttärit vietetään yhtäaikaa, pääsee yksillä järjestelyillä, vaikka vieraita on kylläkin tulossa ainakin kahtena eri päivänä.

Leipomisten suhteen olen vähän suunnitellut helpompaa vaihtoehtoa, ostan valmista mahdollisimman paljon. Pidän leipomisesta, mutta en siitä stressistä, mitä kaiken järjesteleminen saa aikaan. Siivottavaakin on vaikka kuinka paljon ja siihen leipomiset ja vielä lisäksi kaikki normaaliin arkeen liittyvät perustekemiset, jostakin on höllättävä. Nyt kun edes ajattelen tätä kaikkea työmäärää, alkaa sydän pamppailla ja stressiä puskea.

No eiköhän näistä kuitenkin yhteisvoimin selvitä miehen kanssa ja mistä sen tietää vaikka nuo lapsetkin haluaa osallistua järjestelemiseen.

lauantaista synttäriasua

 Uusia sisustustyynyjä Pentikiltä.  Näitä ei saa käyttää tyynynä sohvalla makoillessa. 😉 Poikien oli vaikea ymmärtää miksi sohvalla on tyynyjä ja miksei niitä  saa käyttää tyynyinä.

Telttailua & asua

Meidän nuorimmainen päätti herätä tänään jo 4:50, sain hänet kuitenkin jatkamaan vielä unia noin tunnin ajaksi. Väsynyt ja vähän nuutunut olo kaikenkaikkiaan, mutta eiköhän se muutamalla kahvikupposella korjaannu ja ulkoilulla raittiissa säässä.

Eilen käytiin keskimmäisen kanssa naapurissa iltakyläilyllä, kylläpäs mieltä piristää, kun saa välillä jutella samassa tilanteessa olevan aikuisen kanssa.

Keskimmäinen ehdotti tänään, että milloin mentäsiin telttailemaan porukalla vaikka Hailuotoon. Ihanan yllättävä ehdotus näin tammikuussa, mutta hän tarkoittikin telttailua kesällä. Ihania juttuja tuollainen viisi vuotias keksii, telttailu idean hän sai aamulla katsotusta lastenohjelmasta. Siinähän on ihan toteutus kelpoinen idea kesäksi. En muistakaan milloin olisin itse nukkunut teltassa yötä. Varmaan joskus teini-ikäisenä kaveri pihalla. Aikuisena telttailu kuulostaa jotenkin työläältä, varsinkin kun on tullut niin mukavuuden haluiseksi.

Onko teille tuttu vaatemerkki Soya Concept, kuvissa housut ja pusero on kyseistä merkkiä. soya conceptin vaatteita löytyy ainakin Oulusta Wimasta. Kauniita, yksinkertaisia ja suhtkoht edullisia vaatteita, suosittelen. 🙂

Hiuksia ja päiväunia

 Miten siellä kampaajalla sitten kävikään? Pituutta lähti ja paljon, eikä harmittanut yhtään. Nyt hiukset ovat parempi kuntoiset ja ennen kaikkea siistimmät. Olen enemmän kuin tyytyväinen. 🙂

Meidän pikkumies on kehittynyt hurjaa vauhtia, hän osaa jo kiivetä itse sohvalle, voi ei! Koko ajan saa pyöriä sohvan ympärillä, ettei hän vain tippuisi sieltä. Voi sitä innostuksen määrää, kun hän sinne pääsi.

Päiväunet ovat muuttuneet, nykyään hän nukkuu vain yhdet. On vaikuttanut  paljon myös yöuniin, meillä saatetaan nukkua jopa kahdeksaan asti.

Päiväunet onnistuu parhaiten kylmässä eteisessä, kyllä vaan, myös 20 asteen pakkasella, laittaa vaan tarpeeksi lämmintä päälle.

Mukavaa viikonlopppua, meillä ainakin herkutellaan tänään!

Hiusasiaa…

Huomenna pääsen vihdoin ja viimein kampaajan tuoliin. Nyt vaan pitäisi päättää, mitä niille hiuksille haluasi tehdä. Ottaako raitoja tummempia vai vaaleampia? Leikkaako vähän vai leikkaisiko nyt reilummasti? Argh, aina sama juttu, kuitenkin palaan sieltä, sama väri ja vain hiukan lyhyempänä.

Olisi mahtava juttu, jos minulla olisi, sellainen kampaaja, joka osaisi ikäänkuin puolestani päättää, millaiset hiukset  minulle nyt pitäisi leikata ja millainen väri. Voisiko mennä kampaajalle ja sanoa, tee niinkuin näät parhaaksesi. Ei uskalla, olen nimittäin nuorenpana kokenut niin monta tukka kriisiä, että ei kiitos enää. Täytyisi luottaa kampaajaan 100 prosenttisesti, että niin tekisin.

Minulla on ollut tällaiset pitkät hiukset noin 30-vuotiaasta lähtien eli yhdeksän vuotta, olen monesti miettinyt lyhyempää mallia, mutten ole vaan uskaltanut leikata. Muutaman kerran minulla on ollut melkein polkkapituiset hiukset, silloin olen alkanut taas kaipaamaan pitkää lettiä.

Tässä on vielä ilta aikaa miettiä millaiset hiukset haluaisin.

Vasemmalla olevassa kuvassa on ihanat sävyt hiuksissa, oikeanpuoleisessa kaunis leikkaus.

Vasemmalla puolella ovat minun hiukset, oikealla puolella on kaunis sävy ja leikkaus. Voisi olla minun uusi leikkaus ja väri, ei kovin suuri muutos. En taida olla ihan vielä valmis polkkaan 🙂 Sitä odotellessa.

Millaisia kampaamo kokemuksia sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy? Olisi kiva kuulla 🙂