Katse vuoteen 2014

Nyt on aika suunnata katse tulevaisuuteen ja vuoteen 2014. Olenkin oikeastaan aika innoissani tulevasta vuodesta ja mitä se tuo tullessaan. Mielessäni olen jo asettanut joitakin tavoitteita ensi vuodella.

 Konkreettisia tavoitteita on ainakin lisätä liikunnan  määrää ja oppia syömään terveellisemmin ja säännöllisemmin. Liikunnasta sen verran, että olen käynyt samalla salilla jo vuodesta 2000 eli kohta neljätoista vuotta, välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisemmin. Voisi luulla, että ruudun takana kirjoittelee timmiäkin timminpi ”saliprinsessa”. Mutta voin kyllä tunnustaa olevani tätä nykyä enemmänkin fiilisliikkuja, joka on sinänsä ihan hyvä. Nyt olisi sitten aika aloittaa hieman tavoitteellisempi liikunta ja ruokavalio. Eli kiinteytyminen olisi tervetullutta.

Tulevana vuotena haluaisin myöskin tutustua uusiin ihmisiin. Itsensä ylittäminen ja uusien asioiden oppiminen olisi myös tavoitteena. Haluaisin myös kehittää itseäni ajattelemaan asioista positiivisemmin (vinkkejä?). Luottaminen omaan itseensä ja kykyihin nekin olisivat tervetulleita, joihin aion tietoisesti kiinnittää huomiota.

Tulevana vuotena täytän myöskin pyöreitä, joita haluasin juhlia jossain muualla kuin täällä kotosuomessa, saapas nähdä miten käy. Ainakin kukkaronnyörejä täytyy laittaa tiukemmalla. Johon vaikuttaa ainakin sellainen asia jonka päätin jo tällä viikolla, etten tilaa enää yhtäkään vaateriepua nettikaupasta, jälleen yhden epäonnistuneen tilauksen seurauksena. Paitsi, jos olen sovittanut vaatetta ensin jossain liikkeessä, ja saan sen vaikka edullisemmin nettikaupasta.

kuva pinterest

Maaliskuussa olisi sitten tarkoitus palata takaisin töihin, jonne olen jo jonkin aikaa kaipaillutkin. Tarkoituksena olisi tehdä ensin puolikasta työaikaa, joten työ ei ainakaa tule rasittamaan liiaksi. Työn aloittamisessa menee alussa luultavasti taas tovi, ennenkuin pääsee työkuvioihin kunnolla käsiksi.

Suunnitelmia voisi jatkaa ihan loputtomiin, mutta tässä tuli nyt joitakin asioita joihin aioin kiinnittää enemmän huomiota tulevana vuotena.

Kaupungilla kahdestaan

Suloista sunnuntaita!

Viimeiset lahjaostokset tehty! Lauantaina päästiin  kaupugilla  käymään mieheni kanssa ihan  kahdestaan, anopin hoidellessa lapsia meidän kotona. Takuu varma rentoutuminen siis takana. Kaupungilla ei oikeastaan ollutkaan niin kova ruuhka kuin saattoi odottaa.

Kävimme mieheni kanssa testaamassa ostosten lomassa Istanbul ravintolan Oulussa. Ruoka oli  mielestäni ihan hyvää, mutta silti tykkään enemmän Olimpoksen ruuista. Jonka punaviinissä haudutettu lammas on aivan taivaallista. Kiitosta Istanbul ravintola saa siitä, että annokset ovat sopivan kokoiset, eivätkä liian isot.

Siitä on kyllä aikaa, kun olemme viettäneet aikaa näin kahdestaan. Päivän aikana huomasin, kuinka rentoutuneeksi tunsin itseni, ehkäpä parilla lasilla viiniä oli myös osuus asiaan.

Syönnin jälkeen kävimme kahvilla uudessa kahvila-ravintola Roosterissa. Rooster on Saaristokadun ja Torikadun kulmauksessa.
Todella kiva paikka tämä Rooster, juuri sellainen vanha talo josta tykkään. Tänne täytyy mennä uudelleen, vaikka ihan iltaa istumaan.
Kylläpäs sitä tulikin herkuteltua. Porkkanakakku ei petä koskaan.
Sitten vielä lasi viiiniä, ja vielä kauppoihin tekemään viime hetken ostokset ennen niiden sulkemista.
Kiva lauantai siis ilman mitään stressiä, tälläisia päiviä lisää. 🙂

Päivän ilonaiheet

 Mikä ilahdutti tänä päivänä?

Ainakin tämä pakkanen (-12) ja luminen maisema merelle.

 Auringon paiste keskellä pimeintä aikaa. Pitää kiirettä, että ehtii valoisaan aikaan ulos. Varsinkin, jos unta riittää kymmeneen asti. Terkkuja vaan esikoiselle. 😉

Nukuttuani kunnon yöunet, olin tänään paljon paremmalla tuulella kuin eilen.

 Löysin vanhan takin yläkerrasta, joka oli ihan kiva vaihteeksi.

 Mies tuli töistä jo kahdelta.

Sain olla hetken ihan rauhassa.

Lasten kanssa touhuilu ja monet muut ihan arkiset asiat. 
Kivaa lauantain jatkoa!

Enneagrammi

Onko teille ennestään tuttu enneargammi? Törmäsin siihen eilen katsoessani Hehku ohjelmaa yle areenasta. Enneagrammi vaikutti heti mielenkiintoiselta ja uskottavalta, niinpä päätin tehdä tämän persoonallisuus testin. Testiin pääsee TÄSTÄ.

Minua kiinnostaa tosi paljon juuri tämäntyyppiset analyysit, missä käsitellään ihmisten persoonaa. Meillä kaikilla on varmasti vaikeuksia ymmärtää ja hyväksyä erilaisia ihmistyyppejä. Ihminen varmaan hakeutuu itsensä kanssa saman tyyppisten ihmisten pariin.

Itse olen oikeastaan hiljaisen ja puheliaan välimaastosta. Välillä olen puhelias oikeastaan seurasta ja mielialasta riippuen. Erilaisten ihmisten seura saa meistä esille mitä erilaisempia  ”variaatioita”, joidenkin ihmisten kanssa tuntee olonsa rennoksi ja mukavaksi, jotkut saavat meidät taas jännittyneiksi ja hermostuneiksi.

Aina ei voi valita seuraa, oikeastaan pitäisi tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen ja siinä uskoisin meillä olevan vielä paljon oppimista. Oikeastaan ihmistä on vaikea määritellä millainen hän on, luulisin, että meissä kaikissa on monta eri puolta ja ne tulevat esille erilaisissa tilanteissa ja erilaisessa seurassa.

Elämäämme ohjaa aika paljon myös meidän omat kuvitelmat siitä, mitä toiset ihmiset meistä ajattelevat. Todellisuudessa tiedämme tosi vähän mitä toiset minusta tai sinusta ajattelee ja ajattelevatko oikeastaan juuri mitään meistä. Jokainen ajattelee kuitenkin enemmän itseään kuin toista.

Sitten takaisin testiin ja tuloksiin: Minulle tuli kaksi vaihtoehtoa; innostuva suunnittelija ja avulias huoltaja. Kummastakin tunnistin itseni.
. Teittekö testin? Millaisia persoonia sieltä löytyy?

Mukavaa torstain jatkoa!

Piparkakkuja ja kuusipuuta

Joulukuu tuntuu menevän ihan hurjaa vauhtia, aatto on täällä ihan pian. Kovasti pitäisi olla jo ostamassa lahjoja ja suunnitella joulun ruokia. Minulla on vähän sellainen hidas syttyminen tähän joulunaikaan ja oikeastaan joulu tulee aina vähän yllättäen.  Useast on joidenkin lahjojen ostaminen jäänyt  aatto aamulle, toisaalta silloin ei ainakaan ole enää kaupoissa ruuhkaa.

Voi kunpa osaisi ajoissa joulutouhut  valmiiksi, ettei  jättäisi kaikkea viimeiselle viikolle. Jotenkin aina ajattelee, että kyllä tässä vielä ehtii. Ja odotan inspiraatiota ehkä liian kauan. Tänä vuonna voisikin yrittää sytyttää inspiraatiota, niin että järjestelmällisesti aloittaisi joulun järjestelyn, ostaisi lahjat ajoissa, tekisi ruuat hyvissä ajoin ja sitä rataa.

Tänään saimme kuitenkin leivottua pipareita, jotka tuskin säilyvät jouluun asti.
Tänä jouluna kuusen laitto on hieman haasteellisempaa johtuen meidän nuorimmaisesta. Hän suuntaa  todennäköisesti kuusen luokse ja mahdollisesti kaataa sen. Niinpä olemmekin miettineet pienempää kuusta, joka olisi korissa, niin ettei siihen pääse ainakaan lattialta käsiksi. Tai kuusen voisi laittaa pöydälle, niin kuin teimme aiemmin keskimmäisen ollessa vauva. Joskus meillä on kuusi kaatunutkin, tosin kaataja oli meidän pentukoira, ja kuusikin taisi olla sen verran vino, että kaatui helposti.
 Olisko teillä ideoita, miten kuusen voisi laittaa vauva perheessä?

Torstain asua

Tänään on ollut ihan perjantai fiilis, otsikkoonkin meinasin laittaa ensin perjantain. Huomenna onkin sitten juhlapäivä. Itsenäisyyspäivä taitaa mennä aika pitkälti ihan kotona rauhallisissa merkeissä. Illalla katsotaan  linnanjuhlia tai ainakin minä katson, ei meillä muita taida niin paljon kiinnostaa. Kiinnostavinta linnan juhlissa on mielestäni lähinnä  pukuloisto. Tänä vuonna pukukoodi on kuulemma hieman  rennompi (vai olenko oikeassa), jännä nähdä mitä se tuo tullessaan?
Tästä onkin hyvä siirtyä todella rennompaan pukeutumiseen;), casual thursday ainakin minulla. Vaikka taitaa olla lähinnä jokapäiväistä tämä rento vaatetus. 

Hups, sain tähän ensimmäiseen kuvaan ihan vahingossa tällaisen lumisateen. Aika taitavaa;)

Kuvien ottajana toimi meidän reilu neljävuotias, joka osasi ottaa kyllä ihan hyviä kuvia. Huomasin tässä ettei meidän pihalta löydy yhtään sellaista paikkaa, missä ei olisi joku paikka vähän rempallaan. No eipä anneta sen häiritä.

Kivaa iltaa kaikille ja ihanaa huomista Itsenäisyyspäivää!

Geelilakkaus

Eilen kävin laitattamassa geelilakkaukseen kynsiin. Kasvatin kynsiäni noin viikon verran ennen lakkausta ja niihin tuli ihan kivasti pituutta. Mielestäni nämä ovat nyt juuri sopivan pituiset. Lakkaus kestää noin kolme- neljä viikkoa, sen jälkeen ne voi huollattaa, jolloin lakkaus tehdään uudestaan. Lakkauksen teko kesti noin tunnin.

Olen kyllä hurahtanut näihin. Otin ranskalaisella lakkauksella, joka on mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis. Kynnet ovat nyt niin huolitellun näköiset:).

Piltti tuikut

Maanantaita!

Sattuneesta syystä meille on kertynyt näitä tyhjiä pilttipurkkeja. Purkit ovat mielestäni ihan sieviä, joille voi keksiä toinen toistaan kivempiä käyttötarkoituksia. Löysin eilen yhden kivan idean pinterestin ihmeellisestä maailmasta.

Jaan tämän helpon vinkin teidän kanssa. Eli tarvitset tyhjän pilttipurkin ja huopakynän, ja sitten ei muuta kuin piirtelemään purkin kylkeen kuvioita. Nämä minun kuviot (yrittävät) esittävät tähtiä. Mikä tässä  on myöskin kiva, kuvioiden ei tarvitse olla mitenkään täydellisiä, näyttävät nimittäin näteiltä olivat sitten millaisia hyvänsä.

Purkin kaulaan voi laittaa vaikka nauhan, jos haluaa vähän extraa. Voi myös halutessaan taiteilla rautalangasta ripustimen, millä nämä saa roikkumaan vaikka ulos puunoksaan.

Kivaa viikkoa!

Tervetuloa joulukuu

kuvat: pinterest

Ihanaa nyt on joulukuu. Joulukuu on ehdottomasti paras kuukausi talvella, ennenkuin kevät saapuu. Parasta joulukuussa on tunnelma, nyt kun on  lunta on ihan kiva, kun hämärtyy aikaisemmin. Tänä vuonna aiomme ostaa vain vähän lahjoja, haluaisinkin panostaa enemmän juuri lämpimän tunnelman luomiseen ja joulumielen syntymiseen.

Joulukuu on ehdottomasti myös hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa, vaikkakin on monenlaista tekemistä joulun järjestelemisessä. Joulusta ei mielestäni kannata todellakaan stressata, parasta siinä on juurikin perheen yhteen kokoontuminen, hiljentyminen ja tietenkin ihanista ruuista nauttiminen.

Ihanaa joulukuuta!

Pizzaa ja legoja

Eilen minulla oli oikein kunnon päättämätön päivä tai ilta, siis tarkoittaa sitä ettei osaa ryhtyä mihinkään eikä oikein mikään huvita. Tälläisella tuulella ollessani alan usein leipomaan. Niinpä ajattelin, teen kuppikakkuja, ei muuta kuin nettiä selailemaan, äh kaikki ohjeet tuntuivat siinä tilanteessa liian työläiltä, säälittää vähän tänä päivänä tulevia vieraita, kun jää kuppikakut saamatta. No päädyttiin sitten  tekemään pizzaa. Jonka tekeminen vaikutti hieman työläältä, kun lapset kiukuttelivat ja keskimmäiselle piti samalla etsiä puuttuvia legoja ja ties mitä.
Kyllähän siinä vähän aikuisten hermoja koeteltiin. No sitten mieheni alkoi jatkamaan pizzan tekoa. Minä etsimään legoja ja keskimmäisen kanssa rakentamaan legoista tulevaa maasturia, joka oli kerran purettu osiksi ja kaikki osat sekaisin niiden tuhansien legopalikoiden kanssa. 
No loppujen lopuksi pizza saatiin uuniin ja legoautokin rakennettua melkein kokonaan. Tosin kaikkia osia  ei löytynyt, onneksi nuo neljävuotiaat ovat mestareita soveltamaan. 
Mukavaa torstain jatkoa!